se koiranpentu asia on edenny. me löydettiin yksi valkoinen villis pentu. se on jo noin 4 kk. mut silti se varmaan aivan sairaan ihana ja se on valkoinen. ja se on poika. enää on vaa se, et hyväksyykö mun toinen koira sen pennun. koska kun se mun toinen koira on sellanen häirikkö, ja yrittää aina pomotella, mut jääpä se yrittämikseks. tänään meidän häirikkö piski pitää pestä ja kyniä, et sen kehtaa näyttää sille joka omistaa sen pennun. koska se henkilö on trimmari. kun me lähetään katsomaan pentua niin toinen hauveli menee sitte mummulle hoitoon. eli saunomaan ja mummun lellittäväksi. sillä on sitte oikeat koiranpäivät! ihanaaaaaa! mut pittää toivoa et mun hullupiski hyväksyy sen pennun.

tänä aamuna , kun ajattelin et kerkeän kerrankin ajoissa kouluun.skootterilla, niin sitte se rasittava rakkine levas tielle, ja mä myöhästyin koulusta.. taas. mut tällaasta se elämä vähän niinku tuppaa olemaan. mun mummukin on muka niin kovasti vastaan sitä pentua, vaikka se ihan selvästi rakastaa mun poitsuja. jotkut ei vaan voi myöntää tosiasioita.